Nimeni on Keimo Lehtiniemi ja olen kalastuskunnan uusi puheenjohtaja. Vuosina 1985-1987 työskentelin lyhyet jaksot Kuusamossa ja Kuopiossa. Lehtiniemessa minulla on vanhemmiltani peritty metsätila ja vahvat juuret Suolijärven rannalla. |
- Tietoja
- Kirjoittanut Keimo Lehtiniemi
Surkeata ja vähän vähemmän surkeata
Voimalohen tuotantojohtaja Mika Pylväs valvoi syksyn siikaistutuksia.
Avovesikauden viimeiset hetket ovat käsillä. Suolijärvellä tämä kesä muistetaan alhaisesta vedenkorkeudesta jota kiroiltiin rannoilla elokuun lopulle saakka. Ainakin kaksi kolmasosaa sulan veden ajasta meni monen kalastajan mielestä täysin pilalle.
Tiedän venekuntia jotka eivät juurikaan kalastaneet koko kesänä. Se on huono asia. Kalavesia hoidetaan, istukkaita istutetaan, valvontaa suoritetaan ja kokouksia pidetään jotta kalastuselämyksiä olisi tarjolla. Kalavesi pysyy parhaiten kunnossa kalastamalla. Kalavesi on kuin pelto tai metsä, sitä pitää hoitaa.
Verkkokalastaja on pian luonnonoikku
Kalastuksen hiipuminen on valtakunnallinen ilmiö. Luonnonvarakeskuksen keräämä viimeisin tilastotieto vapaa-ajankalastuksen volyymeistä on huolestuttavaa luettavaa.
Tässä muutama luku, tiedot on julkaistu Suomen Kalastuslehdessä 7/2018. Vuosina 1998-2016 kalastajien määrä on vähentynyt koko maassa keskimäärin 32 000 henkilöllä joka vuosi. Voimakkain pudostus tapahtui alle 45-vuotiaissa. Yli 65-vuotiaiden osuus kaikista kalastajista kasvaa ja lähestyy viidennestä.
Jo pitkään on tiedetty, että verkkokalastus vähenee. Luken tiedot paljastavat nyt, että niin vähenee myös pilkkiminen ja onkiminen. Pilkkijöistä hävisi tuon vajaan 20 vuoden ajanjaksolla 9200 joka vuosi, eniten nuorissa ikäluokissa. Ongintaa puolestaan harrasti 31 000 henkilöä vähemmän joka vuosi. Todella isoja lukuja.
Pari sanaa vielä verkottamisesta. Verkkokalastajia oli vuosina 2000-2016 keskimäärin 424 000, mutta 2000-luvulla verkkokalastus on hiipunut lähes 10 000 pyytäjän vuosivauhdilla. Yli 65-vuotiaiden ryhmässä oli pientä kasvua. Verkkokalastus vähenee eniten 25-64 -vuotiaiden ikäryhmässä.
Uistelusta Luke sai mielenkiintoisia tietoja. Kokonaisuutena uistelu väheni 10-24 -vuotiailla, pysyi vakaana 25-44 -vuotiailla ja lisääntyi 45-vuotiaista ylöspäin.
Vetouistelu on kaikista kalastusmuodoista ainut selvästi suosiotaan kasvattanut laji. Harrastajien määrä lisääntyi vuosina 2000-2016 noin 8600 hengellä vuodessa. Voimakkainta kasvu oli 45 -vuotta täyttäneiden ikäluokassa.
Maininnan arvoinen havainto oli, että vetouistelun määrä kasvoi suunnilleen saman verran kuin verkkokalastajien määrä vuosittain väheni.
Perhokalastuksessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Lajin harrastajamääräksi Luke arvioi keskimäärin 67 000 henkilöä.
Uistelukesä epäonnistui
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella Suolijärvellä ja Lehtiniemen kalastuskunnassa?
Heitän muutaman ajatuksen pohdittavaksi. Näihin voidaan palata milloin tahansa tai viimeistään kevään vuosikokouksessa.
Pyydysyksiköiden myynti on kalastuskunnan ainoa tulonlähde. Jos verkkopyynti surkastuu edellä kuvatulla tavalla, meillä on käsissä ongelma. Ehkä jo seuraavalla lupakaudella vuodesta 2020 alkaen.
Pyydysmerkkien hinta on erittäin alhainen ja hintaa voidaan korottaa, mutta vain hyvin maltillisesti. Parempi idea olisi keksiä jotain houkutuksia, joilla verkkopyynti kyettäisiin pitämään edes nykyisellä tasolla.
Uistelulupien myyntiin on ladattu odotuksia, mutta ainakin tänä kesänä niissä petyttiin. Kirjolohi-istutuksilla piti lupamyyntiin saada vauhtia, mutta hyvä ajatus kaatui karmeaan vedenkorkeuteen.
Minuunkin otti moni uistelija yhteyttä ja kyseli uskaltaako sinne lähteä kivien ja karien sekaan seikkailemaan. Moni jätti tulematta. No se oli huonoa tuuria ja ensi kesänä yritetään uudestaan. PVO Vesivoima on vakuuttanut, että vesi ei mene enää niin matalalle kuin se nyt karkasi. Täytyy luottaa miesten sanaan.
Nuoriso on saatava innostumaan kalastuksesta. Lehtiniemen kalastuskunnan nuorisotapahtuma on saatava ensi vuonna jalkeille ja siitä on tehtävä perinne.
Ahvenet ovat kuulemma lihoneet ja kesän muikkusaaliit ovat olleet erinomaisia. Se on innostanut verkkopyytäjiä. Myös taimenia on ainakin hevosmiesten tietotoimiston uutisten mukaan saatu hyvin.
Kirjolohista on vähemmän tietoa. Kertokaa rohkeasti koska saalistieto on meille tärkeä istutusten suunnittelussa. Yhteystietoni löytyvät näiltä sivuilta.
Vielä tuosta miehen sanaan luottamisesta. Kaikki eivät luota. Ja silloin puhutaan säännöstelystä. Suolijärvellä puuhataan parhaillaan vastatoimia PVO Vesivoiman toteuttamalle säännöstelylle. Tavoitteena on jopa voimassa olevan oikeuden päätöksen avaaminen ja ainakin säännöstelyn alarajan nostaminen. Palaamme tähän.
Joulukalan odotusta kaikille.
- Tietoja
- Kirjoittanut Keimo Lehtiniemi
Ei hassumpi kalavuosi
Tästä tuli lopulta ihan kelvollinen vuosi. Moni sai saalista paremmin kuin vuosiin. Tuli muikkua, punalihaista ja vähintään riittävästi haukia.
Erittäin myönteistä oli hyvä muikkukesä. Suolijärven muikku oli pientä pitkälle syksyyn. Parhaat saaliit tulivat 11 millisellä verkolla elokuun lopulle saakka. Hyvä muikkukanta toi iloa verkkopyytäjille, nuottakunnille ja tietysti myös petokalat tykkäsivät.
Olen monesta suusta kuullut, että punaisen lihan makuun päästiin pitkästä aikaa ja ihan mittakaloja siis! Toki moni jäi ilmankin. Taimenistukkaiden kasvu ja pärjääminen järvessä on jatkuva huoli.
Toki sekin tiedetään, että pulskat hauet herkuttelivat muikuille nekin. Haukisaaliit ovat olleet aivan huikeita pitkin vuotta ja tuntui, että tahti vain kiihtyi vuoden viimeisinä viikkoina kun ahkerimmat kalamiehet saivat verkkonsa jään alle. Ihan järkyttäviä vonkaleita ja kuulemma tullut.
Lupauudistus jo ovella
Lehtinimen kalastuskunta päätti viime keväänä uudistaa koko kalastuslupajärjestelmänsä vuoden 2017 alussa. Siinä on aluksi opeteltavaa meille kaikille.
Nyt keskitalvella tätä koskevat päätökset on pantava täytäntöön ja alettava valmistautua uuteen lupakauteen. Käytännön asioista tiedotetaan näillä sivuilla heti kun kerrottavaa on. Perustieto löytyy toki jo oheisista tiedotteista.
Uutta on myös se, että Suolijärville on suunniteltu myös yhtenäislupaa joka olisi siis voimassa koko kalastusalueella. Viehelupaa koskevia yksityiskohtia odotetaan osakaskuntiin alkuvuodesta. Kalastuskunnan on vuosikokouksessaan päätettävä lähteekö se mukaan vai ei. Yhtenäislupa tietysti toteutuu vain jos siinä on riittävästi vesialueiden omistajia mukana.
Istutukset uudistuvat merkittävästi
Koko kuluvan vuoden on valmisteltu Suolijärvien uutta velvoiteistutussuunnitelmaa. Monta kokousta on pidetty, mutta valmista ei vielä ole. Nyt joulukuun lopulla näyttää siltä, että PVO Vesivoiman ehdotus on tulossa Lapin ELY-keskuksen kautta lausunnolle tammi-helmikuun vaihteessa.
Tarkoitus on, että osakaskunnat voivat lausua kantansa suunnitelmista vuosikokouksissaan. Niin tehdään mekin Lehtiniemessä. Johtokunta käsittelee asiaa heti kun ehdotus on olemassa.
Valmistelun aikana kaikki Lehtiniemen kalastuskunnan viime keväänä päättämät muutosehdotukset on kirjattu istutusohjelmaan. Keskeisimmät niistä ovat siikavelvoitteen puolittaminen, kirjolohen istutuskokeilun aloittaminen ja siirtyminen vähitellen taimenistutuksissa eri sukukantaan ja nuorempiin 2-3-vuotiaisiin istukkaisiin.
Osa kalastajista kannattaa varmaan isompien 4-vuotiaiden järvitaimenten istutusten jatkamista. Esimerkiksi tutkijat suosittelevat taimenen istuttamista ennen sukukypsyyttä - karkeasti kaksivuotiaana ja 200 grammaisena - jolloin sen kasvunopeus voidaan paremmin hyödyntää. Enemmistö muissa osakaskunnissa tuntuu olevan nuorennusleikkauksen kannalla.
Kirjolohen osalta ehdotus on puhuttanut eniten ja onkin mielenkiintoista nähdä miten ELY-keskus siihen suhtautuu. Siikaistutuksissa Lehtiniemi toivoi, että planktonsiian lisäksi istutettaisiin pohjasiikaa ja se toive toteutui jo osittain etuajassa tänä syksynä.
Istutuspolitiikan muutokset ovat todennäköisesti siirtämässä taimenistutukset alkukesään, ja tämä aiheuttaa varmaan keskustelua. On pohdittava miten kalastusrajoitukset toteutetaan vai luovutaanko niistä kokonaan tai osittain.
Hoitokalastuksen tehoa seurataan
Suolijärvien osakaskunnista monet jatkavat hoitokalastusta, johon esimerkiksi koko siikavelvoitteen osuus ohjataan. Lehtiniemen kalastuskunta ei ole lähtenyt tähän leikkiin mukaan monestakin eri syystä.
Ensinnäkin hoitokalastuksen tehosta ei ole tutkimuksellista näyttöä, ei Suolijärveltä eikä muualtakaan Suomesta. Moni alan asiantuntija sanoo, että sitä on jopa mahdoton todentaa tieteellisin menetelmin. Ala-Suolijärvellä esimerkiksi haukimato ei ole viimeisimpien seurantatulosten mukaan olennaisesti vähentynyt hoitokalastuksesta huolimatta. Tosin tarkasteluaika on vielä aika lyhyt.
Hoitokalastuksen sivusaalis on myös mysteeri. Se arveluttaa monia meidän vesialueiden omistajia. Tämän epäluulon poistaminen vaatisi asennemuutosta puolin ja toisin ja ennen kaikkea reilua avoimutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä.
Yksi merkittävimmistä ongelmista hoitokalastuksen toteuttamisessa on sen epätasaisuus. Ala-Suolijärvellä tämä on nähty konkreettisesti kun hoitokalastus on kohdistunut vain osaan vesistöä. Niiden alueiden omistajat joiden vesillä ei ole hoitokalastettu ovat menettäneet velvoitekorvauksensa, mutta mitään hyötyä he eivät ole saaneet vastineeksi. Minun on vaikea ymmärtää miten tällaiseen suostutaan. Lehtiniemessä emme halua ajautua tällaiseen tilanteeseen.
Lehtiniemen kalastuskunta toteuttaa hoitokalastusta täsmäiskuina omien aktiivikalastajien voimin ja ensi kesästä alkaen myös kalastusalueen nuotalla joka on meillä säilytyksessä ja huollossa. Tietenkin seuraamme miten hoitokalastus tuottaa tuloksia muualla, ja olemme tarvittaessa mukana.
Valoa kohti
Tätä kirjoitettaessa päivä on vanhan sanonnan mukaan kananaskelta pitempi kuin vuoden pimeimpänä päivänä joulun alla. Edessä ovat joka tapauksessa vuoden hiljaisimmat viikot kalavesillä ennen kuin toiminta taas vilkastuu pilkkikauden myötä.
Ensi keväänä Suolijärven vedenpinta on viime vuosia alemmalla tasolla, lupaa PVO Vesivoima. Syynä on yhtiön mukaan se, että rantojen suojaustöitä on jäänyt rästiin, kun vedenpinta varsinkin viime kesänä oli korkealla koko sulan ajan. Tähän kannattaa siis jo varautua.
Mutta kaamos kaatuu, varmasti. Voimia uuteen vuoteen ja tervetuloa osallistumaan Lehtiniemen kalastuskunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Sekä kalastamaan meidän vesille.