TIEDOTE 6.7.2017

Kylässä Jumiskon vesiputouksella

Lehtiniemen kalastuskunta tutustui pienellä iskujoukolla Jumiskon vesivoimalaitoksen toimintaan avoimien ovien päivänä kesäkuun lopussa. Moni halusi nähdä "minne ne Yli-Suolijärven vedet oikein menevät".

Harvinainen tapahtuma veti hyvin väkeä Posiolta ja Kemijärveltä. Moni lähikylissä syntynyt tai asuva kävi laitoksella ensimmäistä kertaa.

Paikalla oli muutamia posiolaisia, jotka olivat aikanaan rakentamassa Jumiskoa. Heino Lehtiniemi (88) oli työmaalle mennessään 25-vuotias. Hän työskenteli alueella kolme kuukautta.

- Ensin olin soramontulla seulomassa erikokoista sepeliä ja sitten pari kuukautta purkamassa rakennustelineitä kalliotunnelissa ja turbiinihallissa, Heino muisteli avointen ovien päivänä.

Kalliotunneli on vain muutaman metrin halkaisijaltaan ja rännissä kävikin kova kolina kun purkutyöt aloitettiin ylhäältä.

- Ylätunnelin päältä kaadettiin iso tornikin. Se meni ihan päreiksi. Paljon oli maastossa rakennustöiden jäljiltä myös siivottavaa, kaapeleita ja muuta romua.

Käynnistymistä jännitettiin

Jännitävin hetki oli uudenvuoden aattona kun rakennusporukka ja kaikki pomot odottivat ehtiikö voimalaitos pyörähtää vuoden 1954 puolella niin kuin oli vaatimus.

- Turbiinihalli oli ihan täynnä ukkoja odottamassa ja pyörähtihän se kuten oli luvattu. Meidän työt jatkuivat vielä muutaman viikon sen jälkeen, Heino Lehtiniemi kertoo.

Lehtiniemestä työmaalla oli Heinon muistin mukaan ainakin Matti Ruokamo kuorma-autonsa kanssa. Pohjolan Voima maksoi voimalaitoksella hyviä palkkoja ja moni työmies olisikin toivonut pitempää pestiä.

Haasteellinen rakennusurakka

Jumiskon vesivoimalaitos Kemijärvellä on ainoalaatuinen Suomessa. Sen koneisto on louhittu kallioon, sadan metrin syvyyteen. Vesi putoaa kalliotunnelissa 96 metriä matkalla koneistoon. Putouskorkeutta voimalassa on enemmän kuin yhdessäkään toisessa voimalaitoksessa Suomessa.

Jumisko rakennettiin 1952-54 tiettömän taipaleen taakse. Urakka oli iso voimainponnistus. Ensin tiettömän taipaleen taakse rakennettiin voimajohto. Sitten oli vuorossa tieteko Kemijärveltä Posiolle, että alueelle ylipäätään päästiin. Kelirikkoaikaan työmaa saattoi olla viikkoja motissa.

Remonttia suunnitellaan

Vesi voimalaitokselle johdetaan 28 kilometrin mittaista reittiä pitkin. Se muodostuu järvistä, kanavista ja kallioon louhituista tunneleista. Tunneleita on kaikkiaan 7,5 kilometriä. Niiden lisäksi säännöstelyjärvien välille rakennettiin noin 12 kilometriä avokanavia.

Voimalaitoksen tekniikan uusiminen alkaa nyt olla käsillä. Parhaillaan mietitään mitä Jumiskossa on järkevää tehdä.

- Turbiini ja juoksupyörä ovat tulossa elinkaarensa päähän, joten kartoitamme eri vaihtoehtoja Jumiskon peruskunnostamiseksi. Se on suunnitteilla 2020-luvun alussa, selvittää PVO-Vesivoiman kehityspäällikkö Juha Kähkölä.

Tunneleissa soudetaankin

Jumiskossa on tunneleita 7,5 km. Kalliotunnelien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Käytännössä se tapahtuu tunnelit läpi kävellen, välillä soutaen.

Jumiskon tunnelit ovat kuin kaivostunnelit, 5,5 m leveitä ja noin 6 metriä korkeita. Normaalisti tunnelit ovat veden vallassa, mutta tarkastuksia varten laitoksen koneet pysäytetään ja tunnelit tyhjennetään vedestä.

- Viimeksi talvella olin soutelemassa tunneleissa ja tarkastamassa niitä. Välillä venettä on vedettävä, sillä tunnelin pohja ei ole tasainen, Kähkölä kertoo hieman eksoottisemmasta työtehtävästään, tunnelisoudusta.

Kuvateksti: Kalastuskunnan varapuheenjohtaja Markku Hyypiö (vas) tenttasi voimayhtiön esittelijöitä Jumiskossa. Ryhmässä mukana voimalaitosta rakentamassa ollut Heino Lehtiniemi (keskelllä) sekä Pirjo Lehtiniemi, Veeti Lehtiniemi, Ahti Särkisaari, Olavi Lehtiniemi ja Tapani Kemppainen.