TIEDOTE 13.1.2018
Suolijärvien kalansaaliit ovat laskusuunnassa
Keskimääräinen saalis vuosina 1980-2017 on ollut Suolijärvillä kalastustiedustelujen mukaan noin 68 tonnia. Vuonna 2017 se oli hieman vajaa 40 tonnia.
Selvästi paras kokonaissaalis on vuodelta 1989, jolloin se oli 126 tonnia. Seuraavaksi paras tulos on 88 tonnia (2003), sitten 86 tonnia (1992) ja 81 tonnia (1988).
Heikoin saalis on 38 tonnia vuonna 1995. Se on melkein kilolleen tonnin vähemmän kuin viimeisessä tiedustelussa 2017, joka on siis toiseksi heikoin kokonaissaalis. Tiedot perustuvat Suolijärvien alueen kalastustiedusteluihin vuosina 1980-2017.
Siikasaalis olematon
Siian keskimääräinen kokonaissaalis on heikentynyt vuodesta 1994 lähtien tiedusteluvuosittain. Vuonna 2017 siikasaalis oli vain 2017 kiloa. Suurin syy saaliin pienentymiseen on Ala-Suolijärvessä esiintyvä haukimato ja vähentynyt siian pyynti.
Taimenen/järvilohen/kirjolohen keskimääräinen kokonaissaalis on 2000-luvulla vaihdellut noin 1600-3000 kg:n välillä. Vuonna 2017 taimensaalis oli 1614 kg. Saaliit olivat parhaimmillaan 1980- ja 1990-luvun loppupuolella ja heikoimmillaan 1990-luvun alkuvuosina. Taimensaalis sisältää myös järvi- ja kirjolohen. Paras saalis oli vuonna 1998 lähes 6000 kiloa, heikoin 1993 1100 kiloa.
Muikun keskimääräinen kokonaissaalis 2000-luvulla kalastustiedustelujen perusteella oli noin 15 tonnia. Vuonna 2017 saalis oli 9,4 tonnia. Saaliit olivat selvästi heikoimmillaan vuosina 1993-1995. Kanta oli poikkeuksellisen vahva aivan 1980-luvun lopulla. Vuonna 1989 muikkuja saatiin 61 tonnia ja huonoimmillaan 1993 vain kolme tonnia.
Hoitokalastussaalis on lajittelematon
Haukisaalis on kasvanut merkittävästi vuodesta 1998 lähtien. Vielä vuosina 1980-1995 kokonaissaalis pysyi varsin tasaisesti 2000 kilon molemmin puolin. Vuoden 2017 kalastustiedustelun perusteella haukisaalis oli 7,5 tonnia. Paras saalis on lähes 10 tonnia (2007).
Vuodesta 1995 lähtien ahvenen kokonaissaalis on kalastustiedustelujen perusteella vaihdellut noin 4-8 tonnin välillä. Vuonna 2017 saalis oli vajaat 4 tonnia. Myös hoitokalastussaaliissa oli pientä ahventa, mutta saalisosuudesta ei ole tietoa. Paras saalis on vuodelta 1994 lähes 17 tonnia.
Särjen kokonaissaalis oli vuonna 2003 suuri (yli 33 tonnia) johtuen lähinnä nuotta- ja rysäpyydyksillä toteutetuista hoitokalastuksista. Vuosien 2014 (5,5 tonnia) ja 2017 (2,0 tonnia) osalta on tiedossa pelkästään kalastustiedustelun särkisaalis. Vuoden 2017 lajittelematon hoitokalastussaalis oli 12 tonnia. Ilmeisesti valtaosa siitä on ollut särkeä.
Taimenten paino ennallaan
Kalastustiedustelussa kysyttiin Ylä- ja Ala-Suolijärviltä saatujen saalistaimenten painojakaumaa sekä arviota vapautetuista taimenista. Vuoden 2017 tuloksia verrattiin vuosien 2003, 2007 ja 2014 vastaaviin tietoihin.
Painojakauma oli tiedusteluvuosina varsin samansuuntainen. Vuonna 2017 saalistaimenissa edelleen selvästi suurin ryhmä oli 0,7-2,0 kilon taimenet, joiden osuus on tiedusteluvuodesta riippuen vaihdellut 40-50 % välillä. Näistä alle 2 kilon taimenista v. 2017 55 prosenttia oli saatu verkkopyynnillä ja 40 prosenttia vetokalastuksessa.
Vuoden 2017 aineistossa moni vastaaja ilmoitti taimenet pelkästään vapautetuiksi eikä arvioinut vapautettujen taimenten kokoa saalislomakkeessa joten luotettavaa arviota vapautettujen taimenten osuudesta ei tämän aineiston perusteella voi esittää.
Suolijärvillä istutetun ja rasvaeväleikatun taimenen alamitta on 50 cm ja rasvaevältään leikkaamattoman luonnontaimenen vastaavasti 60 cm. Laajan Kemijärven kalanäyteaineiston mukaan 50 cm taimen on painoltaan keskimäärin noin 1,4 ja vastaavasti 60 cm taimen noin 2,6 kiloa.
