Tiedote 16.1.2018
Ylä-Suolijärvellä saalis parani ja pyynti lisääntyi
Ylä-Suolijärven kokonaissaalis oli 19 557 kg, siis noin 20 tonnia. Kalastustiedustelun saalisosuus oli noin 12,2 tonnia ja hoitokalastuksen osuus noin 7,3 tonnia. Nuotta- ja rysäpyynnin saaliista tiedusteluun vastanneista ei ilmoittanut kukaan.
Kokonaissaaliista noin puolet kalastettiin verkkopyydyksillä. Ylä-Suolijärven kalastustiedustelun kalansaaliista 35 prosenttia oli muikkua ja 31 prosenttia haukea. Hoitokalalajeista siian osuus oli noin 11 prosenttia ja taimenen noin 5 prosenttia. Lisäksi mateen osuus oli 2,5, ahvenen 10 ja särkikalojen 2,5 prosenttia.
Kiloissa Ylä-Suolijärven saalis jakaantui seuraavasti: siika 1400, hauki 3800, ahven 1300, muikku 4300 ja taimen 650 kiloa.
Kokonaissaaliin jakautuminen eri pyydyksille: verkot 50 prosenttia, hoitokalastus 37, veto-, heitto- ja perhokalastus 6, katiska 4, pilkki ja onki 2 sekä koukkukalastus 1 prosentti.
Ilman hoitokalastusta saalis jakaantui seuraavasti: verkot 80, veto-, heitto- ja perhokalastus 10, katiska 6, onki ja pilkki 3 sekä koukkukalastus 1 prosentti.
Vuosina 2007-2011-2014 Ylä-Suolijärven kalastustiedustelun kokonaissaalis ilman nuotta- ja rysäkalastusta vaihteli 8,5 – 10,0 tonnin välillä. Vuoden 2017 kasvanut kokonaissaalis (12,2 tonnia) selittyy lähinnä kasvaneilla muikku- ja haukisaaliilla.
Aikaisempiin vuosiin verrattuna hauen ja muikun saalisosuus kasvoi. Merkittävimmin saalisosuudet pienentyivät vuosien 2007-2011-2014 keskimääräisiin saalisosuuksiin nähden siialla (21 %→11 %), taimenella (8 %→3 %) ja särkikaloilla (5 %→2 %).
Verkkokalastus yllättäen lisääntynyt
Ylä-Suolijärvellä harjoitti vuonna 2017 kalastusta arvion mukaan noin 200 henkilöä. Määrä kasvoi noin parilla kymmenellä kalastajalla vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2011 kalastustiedusteluun saatiin mukaan vain Lehtiniemen osakaskunnan alueella kalastaneet ja 2007 Ylä-Suolijärvellä kalastaneiden määrä ei käy raportista selville.
Kalastajakohtainen keskisaalis oli 61 kg/kalastaja ja kasvoi v. 2014 verrattuna n. 14 kg:lla. Vuoden 2011 aineistosta laskettu vastaava kalastaneiden keskisaalis oli noin 67 kg/kalastaja.
Verkkokalastus oli Ylä-Suolijärvellä edelleen selvästi yleisin pyyntimuoto ja sitä harjoitti noin reilut 90 % kalastaneista. Vapakalastusmuodoista yleisimmin harjoitettiin edelleen vetokalastusta ja sitä harjoitti reilu kolmannes kalastaneista.
Vuoteen 2014 nähden verkkokalastusta harjoittaneiden määrä hieman kasvoi. Vetokalastajien määrä sen sijaan väheni noin 15 prosentilla.
Verkkokalastuksen määrä on Ylä-Suolijärvellä kymmenen vuoden aikajaksolla kasvanut. Vuonna 2017 Ylä-Suolijärvellä kertyi n. 17 200 verkon kokukertaa ja v. 2014 kokukertoja oli noin 13 200. Vuonna 2007 tarkkailuraportin perusteella Ylä-Suolijärvellä kertyi vajaat 12 200 kokukertaa.
Vuoden 2017 aktiivinen verkkokalastus selittynee hyvällä muikkukannalla. Kalastuskirjanpidon perusteella muikkuverkkojen yksikkösaalis oli nyt reilut 1,2 kg/kokukerta. Vuonna 2014 yksikkösaalis oli vastaavasti 0,7 kg/kokukerta.
Ylä-Suolijärveen on istutettu siikaa viime vuosina maltillisesti Suolijärvien haukimato-ongelman takia. Ilmeisesti siikaa on Ylä-Suolijärvessä kuitenkin edelleen kohtalaisen runsaasti. Hitaan kasvun vuoksi sitä ei kuitenkaan enää juuri pyydetä, koska tyypillisillä 34-40 mm verkoilla hidaskasvuisten siikojen saalis jää vähäiseksi.
Hoitokalastusta muutamilla alueilla
Suolijärvien kalanhoitosuunnitelman mukaisesti osa istutuksista on muutettu vähempiarvoisten lajien pyyntitueksi, mikä käytännössä tarkoittaa vähempiarvoisten lajien poistopyyntiä hoitokalastusmenetelmin.
Hoitokalastuksia toteutettiin vuonna 2017 Ylä-Suolijärven Niska- ja Ahvenselällä (7 320 kg), Ala-Suolijärven Murto- ja Hämeenselällä (4 475 kg), ja Isojärvellä (223 kg).
Vuosien 2010-2017 Suolijärvien alueella on pyydetty vähempiarvoista kalaa yhteensä 216 675 kg. Hoitokalastuksen saalista ei ole kalalajikohtaisesti lajiteltu, mutta valtaosa siitä on ollut särkeä, pientä ahventa ja kiiskeä.