Vanhat sumput
Joulukaloja ja avantomerkkejä 13.12.2014
Kalastuslaki eduskuntaan - elystä leivotaan ylipappia 22.10.2014
Kalanpoikaset istutettu, rajoitukset voimassa! 12.10.2014
Kerätäänpä näytesiikoja pakkaseen! 3.9.2014
Tervetuloa Lehtiniemen kalavesille
Nimeni on Keimo Lehtiniemi ja olen kalastuskunnan uusi puheenjohtaja. Olen syntynyt vuonna 1960 ja asunut vuodesta 1979 alkaen Joensuussa, jonne lähdin heti lukion jälkeen ensin opiskelemaan ja sitten työelämän pyörteisiin.
Vuosina 1985-1987 työskentelin lyhyet jaksot Kuusamossa ja Kuopiossa. Olen ammatiltani toimittaja ja koulutukseltani historian tutkija, filosofian maisteri. Vuodesta 1993 alkaen olen työskennellyt MTV Uutisten Itä-Suomen aluetoimittajana.
Lehtiniemessa minulla on vanhemmiltani peritty metsätila ja vahvat juuret Suolijärven rannalla. Harrastan metsänhoitoa ja kalastusta. Perheeseeni kuuluvat vaimo Leena ja kaksospojat Juuso ja Eetu, kalamiehiä hekin.
Kestävä kalastus on uutta
Kun ryhdyin tähän yllättäen eteeni tulleeseen tehtävään ilmoitin heti, että aion myös uudistaa kalastuskunnan toimintaa. Vuosikokouksessa minua myös kannustettiin siihen. Uuden johtokunnan järjestäytymiskokouksessa linjasimme jo muutamia tärkeimpiä lähiajan kehittämiskysymyksiä.
Oman toimintamme uudistaminen on välttämätöntä myös siksi, että kalastukseen kohdistuu aivan uudenlaista mielenkiintoa ja painetta. Kalastusta säännellään jatkossa selvästi aiempia vuosia enemmän. Uusi kalastuslaki ja asetukset tuovat kalavesille paljon muutoksia, ja niitä tulee myös sen jälkeen.
Myös yleinen mielipide on kiinnostunut kalastuksesta aikaisempaa enemmän ja mediassa puhutaan kestävästä kalastuksesta. Se on monilta osin vielä jäsentymätön termi ja aiheuttaa siksi myös turhaa epäluuloa.
Omistajien oltava hereillä
Kalavesillä on totuttu toimimaan omalla tavallaan vuosikymmenet ja uusi toimintakulttuuri ymmärrettävästi hämmentää monia. Kehityksen jarruksi ei voi ryhtyä, mutta toisaalta kalastuskuntien on valppaasti pidettävä kiinni omista oikeuksistaan.
Meidän on sopeuduttava uudistuksiin vaikka tiedän, että monet kokeneet kalamiehet ja -naiset pitävät niitä virkamiesten ja poliitikkojen hairahduksina. Totta onkin, että osa uusista ajatuksista on ikävä kyllä syntynyt kaukana kalavesiltä kirjoituspöytätyönä ilman kunnon kokemusta arkielämästä.
Siitä huolimatta myös Lehtiniemen kalastuskunnan vesillä pitää noudattaa lakia ja määräyksiä. Hieman kärjistäen voisi todeta, että kalastus on ollut tähän saakka monilla vesialueilla aika vapaata ja järjestäytymätöntä, jopa villiä. Jatkossa kalastusta säädellään kuten metsästystä on säädelty jo pitkään. Vesialueen omistajien kannalta se on vain hyvä asia.
Uusi alamitta haasteellinen
Yksi kiistanalaisimpia asioita tulee olemaan uusien alamittasäädösten soveltaminen. Järvitaimenen uusi alamitta on 60 senttiä. Taustalla on kestävän kalastuksen ideologia ja huoli uhanalaisten lohikalojen sukupuutosta. Alarajan nosto 40 sentistä 60 senttiin perustuu ajatukseen, että vain 60-senttinen kala on sukukypsä ja turvaa lajin säilymisen. Kalan on siis saatava kasvaa niin isoksi, että se pystyy lisääntymään.
Kun käytännössä veneeseen saa ottaa vain noin 3-4 kiloisen kalan, monella kalastajalla on edessä taistelu omantunnon kanssa. Ymmärrettävästi kalastajat pitävät uutta alarajaa kohtuuttomana ja ylimitoitettuna ainakin Suolijärvillä, jossa kalastettava kalakanta perustuu täysin istukkaisiin.
Selvitämme parhaillaan Yli-Suolijärven alueen kalastuskuntien halukkuutta lähteä hakemaan Lapin ely-keskukselta laajempaa poikkeuslupaa alamitalle. Tämän asian etenemistä kannattaa seurata näiltä sivuilta.
Asia on puhuttanut eduskuntaa myöten. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) on vastannut kirjallisiin kysymyksiin, että hallituksella ei ole tarvetta puuttua ely-keskusten poikkeusluparatkaisuhin. Niitä on haettu kymmeniä eri puolilla maata, mutta poikkeuksia on myönnetty lähinnä vain tarkkaan rajatuille urheilukalastuskohteille ja umpilammeille.
Kalavesiä on hoidettava – myös Suolijärvellä
Pidän tärkeänä, että arvostamme tulevaisuudessa kalavesien hoitoa. Kalavesiä on hoidettava kuten metsää tai peltoa, hoitamatta vedetkään eivät pysy kunnossa.
Meidän pitää pyrkiä maksimaaliseen kalavesien tuottoon ja hyötyä siitä esimerkiksi lupatuloja kasvattamalla. Lupia on helpompi myydä, kun vedet ovat kalaisia ja kalastus on järjestetty järkevästi. Lupatuloilla pystymme vastaavasti panostamaan kalavesien hoitoon.
Kalavesien hoidossa keskeisiä asioita ovat esimerkiksi kalakantojen ylläpito, roskakalan pyynti ja velvoiteistutusten suunnittelu. Hankalaksi koettu alamitta saattaa lisätä painetta esimerkiksi siirtyä velvoiteistutuksissa kirjoloheen, jota alamittarajoitus ei siis koske.
Valvonta on osa kalastusta
Kalastusvalvonta muuttui keväällä 2012, kun tehtävä siirtyi tutkinnonsuorittaneille valvojille. Lehtiniemen kalastuskunnassa toimii kaksi valvojaa. Lisäksi alueella voi liikkua kalastusalueen valvojia. Myös poliisi suorittaa pistevalvontaa ja usein mukana on myös Metsähallituksen erätarkastaja. Valvonta on myös osa kalavesien hoitoa.
Kesällä 2013 Lehtiniemen vesillä kalastajia opastettiin ja neuvottiin eikä rikkeistä lähdetty vielä sanktioimaan. Opastusta toki jatketaan edelleen, mutta nyt uusien määräysten pitäisi olla jo kaikilla paremmin hallussa parin harjoittelukesän jälkeen. Rikkeisiin puututaan kuten muuallakin maassa.
Lehtiniemen vesialueet ovat lähes kaikki kapeahkoja ja matalia. Erillisiä vesiliikennereittejä ei ole. Kalastuksen ja liikenteen on siis sovittava samoille kapeille reiteille. Kun pyydyksiä asetetaan, on aina otettava huomioon muut vesilläliikkujat.
Siksi valvonnassa on lähdetty siitä, että kalastuskunnan vesillä kaikki seisovat pyydykset merkitään lippusaloilla. Niiden pituudessa ei tehdä pilkunviilausta, olennaista on, että liput liehuvat. Näiltä sivuilta löytyy jatkossa perusohjeet siitä minkälainen merkintä on kulloinkin tarpeen.
Lupauudistus tulossa 2017
Kalastuskunnan lupajärjestelmä uudistetaan vuoden 2017 alusta kun nykyinen lupakausi ja merkkien voimassaolo päättyy. Uudistuksen valmistelu on jo käynnistetty johtokunnassa ja taustalla on vuosikokouksessa huhtikuussa 2014 asiasta käyty keskustelu.
Näitä Lehtiniemen kalastuskunnan nettisivuja kehitetään jatkossa voimallisesti. Meillä on siihen loistavat edellytykset, kun alan kovin posiolainen ammattimies ja kovana kalamiehenä tunnettu Pasi Revonmäki on kalastuskunnan omia miehiä. Olemme nyt käynnistäneet tämän työn ja toivonkin teiltä vinkkejä siitä mitä sivuille haluttaisiin. Monia asioita on jo toteutettu ja lisää on tulossa.
Mikä ihmeen Sumppu?
Annoin tälle palstalle nimeksi Sumppu. Oikeastihan siinä säilytetään pyydettyjä kaloja eri tarkoitusta varten. Tässä tapauksessa kerätään samaan sumppuun ajankohtaisia asioita.
Toisaalta sumppu on minulle mukava muisto poikavuosilta 1970-luvun alusta. Oltiin alun toisellakymmenellä ja meillä oli silloin Revonmäen Reiman kanssa “kalafirma” jolla oli muutama vakioasiakas kylillä. Sumppuun pyydettiin kalaa ja siitä parilla markalla niitä myytiin. Polkupyöräkuljetus sisältyi hintaan.
Antakaa palautetta, ehdotuksia ja kertokaa mitä kalastuskunnan vesillä sattuu ja tapahtuu. Yhteystiedot löytyvät näiltä sivuilta.
Tervetuloa Lehtiniemen kalastuskunnan vesille.